Monenlaisia maisemia

Torstai 14.3.2019

Minulla oli muutaman valkoisen värin kanssa ongelmia, niistä tuli pientä kuplaa tai sellaista pienen pientä rypelöä, kun neulalla pistettyjä pisteitä, maalatessa. Syykin selvisi, valkoiset olivat valkoisempia kuin normaalit valkoiset ja raudan kuumuus sai ne kuplimaan. Sama käy helpostin neonväreille, ne eivät kestä sitä normaalia kuumuutta raudassa, vaan niille pitää olla vähän viileämpi lämpötila.

Kun tilasin uusia valkoisia, niin niitä piti sitten urakalla testata ja mikäs onkaan parempi tapa testata valkoisia värejä kuin maalata taivaita. Tein sitten monta taivasta peräkkäin ja vasta sitten tein niihin muut maisemat lopuksi, vähän sarjatyön meininkiä siis. 

Huippuvuoret

Siniset niityt.

Rannalla vihreän joen. 

Taivaanrannan maalari vai taivaanrannanmaalari

Perjantai 24.10.2014 klo 15:31

Joistain asioista ei meinaa tulla kylläiseksi ollenkaan... Yksi niistä on maisemamaalaus. Taivaanrannat vie mukanaan ja niiden maalaaminen on vaan niin mukavaa, olenko siis taivaanrannan maalari... Toisinaan tunnen taas olevani taivaanrannanmaalari.

Kirkkaana päivänä auringonlaskun aikaan maailma on niin paljon värikkäämpi kuin mitä osaa maalatakaan. Upeita taivaanrantoja hehkuvissa väreissä. Kun vain saisi kaikki tallennettua muistiin niin, että niistä voisi ammentaa sen värimaailman paperille halutessaan.

Lumihuippuisia vuoria.

Väriä maisemiin

Torstai 7.2.2013 klo 19:34

Pitkästä aikaa päivitystä tänne. Jokaisessa päivässä on 24 tuntia, ei vaan aina tunnu sille. Ilmiselvästi omassa ajankäytössä vikaa, kun ei tunnu ne tunnit riittävän... 

Laitoin väriä noihin horisontteihin ja maisemiin vähän enemmän sen ikuisen vihreän ja ruskean sijasta. Vähän vaihtelua maisemiin, joita vaan on aina niin ihana tehdä. Nyt on taas muutamana aamuna näkynyt upeita taivaanrantoja ja mahtavia värejä auringonnousun aikaan. Olisi pitänyt ottaa valokuvia niistä, tai toisaalta ei niitä maalaamaan pystyisi kuitenkaan semmoisena kuin ne ovat. Ja vaikka tässä jotain tietyn näköistä taivasta tai taivaanrantaa yrittäisi, niin ei siitä koskaan semmoinen tule kun on etukäteen ajatellut. Värit elävät ihan omaa elämäänsä, ainakin sille se tuntuu välillä kun maalaa. Ehkä siinä onkin yksi tämän homman jujuista, koskaan ei tiedä millainen maalaus tulee ja koskaan ei tule kahta samanlaista.

Etualalla oleviin kasveihin täytyy alkaa tekemään enemmän yksityiskohtia, antavat heti eloa kuvaan enemmän, ja vaihtelua.

Lisää maisemia

Keskiviikko 13.6.2012 klo 20:47

Olen koukussa maisemiin, ne on ehdottomasti se mun juttu. Varsinkin taivaat on minun heikko kohta, voisin maalata vaikka pelkkiä taivaita - tai no en sittenkään, kyllä sen maiseman maankin teko on ihanaa, ja yksityiskohtien ja kaikkien. Tämä on vaan kertakaikkisen ihanaa ja terapeuttista. Tai sille se tuntuu.

Maisema, mitä tästä nyt oikein muuta voi sanoa. Punertava iltataivas ehkä vai aamu ja auringonnousu. Tämä oli vielä niitä melko alkuaikojen töitä, jolloin en juurikaan tehnyt yksityiskohtia noiden etualalla sijaitsevien lehtien lisäksi.

Tässä on linnutkin onnistuneet paremmin. Ja taas ihanainen taivas... Hei onko joku muu hulluna taivaanrantoihin ja taivaisiin?

 

Tämä on minun tähän asti ainoa A5-kokoinen maalaus. Kaikki muut on A6 eli postikortin kokoisia. Pitäisi vaan rohkeasti (heh, onpa tämä hurjan pelottavaa... ) yrittää noita isojakin maalauksia, A5 ja jopa A4. Isommissahan ei saata raudassa oleva väri riittää taivaaseen tai maisemaan koko alalla ja sitten voi tulla onglemia rajakohdissa jos väriä lisää. Tai sitten ongelmia ei tule, ei tässä oikein kokemusta ole tästä asiasta. Mutta kyllä sitä tulee vielä.

 

Tämä on osittain fantasiamaisemaa, osittain tavallista. Taivas on aika värikäs mutta kai tuommoistakin voi periaatteessa olla. Linna ja linnut on tehty styluksella ja polku raaputustyökalulla raaputtamalla väri pois. Kirjassa jonka sain joululahjaksi (Michael Bossom: Encaustic art - How to paint with wax) on upeita fantasiamaisemia. Kalle pyytää minua tekemään niitä mutta ei niistä ole tullut vielä julkaisukelpoisia. Linnan teko näyttää helpolta mutta onkin yllättävän hankalaa.

Sitten on styluksella tehtyä puuta ja polun aitaa. Ja noita kukkia tein myös styluksella. Puun lehvästön (vai onkohan nuo enemmänkin neulasia) tein styluksen harjapäällä. Polku on tehty raaputtamalla väri pois.

 

Tämä maisema meni jotenkin hailakaksi kun otin siitä kuvan. Värit on luonnollisessa kuvassa syvemmät ja kirkkaammat. Jälleen olen aivan onnessani tuosta taivaasta. Kolmiulotteisuus tulee tässä mielestäni hyvin esiin noiden kukkuloiden ja polun myötä. En tiedä olisiko tuota aitaa pitänyt jatkaa pitemmälle mutta ajattelin että jos se on jo niin pieni ettei näy enää.

 

Tämän kuvan polku on tehty raaputtamalla väri pois. Puun lehvästö on tehty taas styluksen harjapäällä. Polun aidat on tehty styluksella, sillä kynäpäällä, samoin nuo kukat. Aurinko on tehty käyttämällä styluksen pyöreää päätä. Siihen tuli joku ongelma, taisi väri vähän levitä siinä kohtaa kun nostin styluksen pyöreää päätä pois. Mutta tässähän on vain sitä taiteiljan näkemystä.... Tämän työn kehystin ja annoin eläkkeelle lähtevälle työkaverilleni lahjaksi. Terveisiä vaan Eijalle!

Maisemia yhdellä värillä

Keskiviikko 6.6.2012 klo 20:29

Tein kokeiluja miten väri vaikuttaa maisemaan ja kuvan luonteeseen. Maalasin yhdellä värillä koko kortin. Tuli ihan kivoja kuvia.

Ensin punaista. Nuo kirkkaammat kohdat näyttää kuin olisi tehty eri värillä, mutta kyllä nekin kohdat on samalla väripalikalla tehty, ainakin näin muistelen. On tuon teosta jo aikaa niin ihan varma en voi olla, mutta olen kyllä melko varma tästä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ruskealla tehdystä tulee vähän mieleen vanhat valokuvat. Tein aidan ja puun kynällä ja puun lehvästö tai neulaset tai mitä ne nyt onkaan, niin tein styluksen harjapäällä.

Sama sinisenä.

 

 Sitten muutama violetti maalaus.

 

Ja sitten piti kokeilla kuun tekemistä styluksen pyöreällä päällä. Olisi ehkä kannattanut jättää tekemättä.

Talvimaisemia

Perjantai 1.6.2012 klo 10:40

Talvella lumihankien aikaan piti yrittää vangita paperille ulkona näkyvä ihana sinertävä maisema.

Tästä ei nyt ota selville onko tämä talvimaisemaa vai merimaisemaa... No mutta se on katsojan silmissä. Taivas on jotenkin levoton.

Punertava pakkasillan taivaanranta ja tuulenpuuskan kinostamat hanget. Tai no, talvimaisemaa yritin ja tämmöinen tuli. Näistä maalauksistahan ei koskaan tiedä mitä niistä tulee ja kahta samanlaista on lähes mahdoton tehdä. Ja jos oikein suunnittelee tekevänsä tietynlaisen niin varmaan menee metsään ja tulee täysin erilainen. Mutta, voi tulla paljon parempi kuin aiemmin suunniteltu ja sehän tässä onkin se hieno juttu.

Tässä vielä talvea. Lisäilin vähän hiihtolatuja hankien pinnalle. Ja tässä vaiheessa minulla oli jo stylus, jolla tein tuon auringon tuonne laskemaan. Ruskea puu ja hangesta törröttävät kasvit antavat tähän syvyyttä. Tuo takimmainen latu olisi kyllä ehkä kannattanut jättää pois, ei näytä ollenkaan luonnolliselta. Taivaanranna värit on minusta tässä kivat.

 

Tässä ei oikein taivas ja hanget kohtaa, ei mikään lumi ole tuommoista. Niinpä voisinkin vaikka sanoa että tässä on yritetty fantasiamaailmaa ja hyvin onnistuttu ... :-)

Tyttäreni halusi että maalaan hänelle pupun. Tässä on mustalle pohjalle tehty öistä talvimaisemaa. Tähdet, kuu ja pupu ja latu on tehty styluksella. Tällaisia voisi käyttää vaikka lastenkutsujen kutsukortteihin.

Kesäisempiä maisemia

Perjantai 1.6.2012 klo 10:40

Sitten vähän ajankohtaan sopivampia maisemia. Nämä on niitä aika perusmaalauksia, siis taivas, erilaista maastoa, järvi, kasveja, pensaita, lintuja. 

Kuvassa on vähän kummallisesti ihan kuin olisi lumihiutaleita taivaalla. Oliskohan ne jotain ilmakuplia sen värin ja pohjan välissä vai mitä lie. Tämä on sieltä varhaisemmasta tuotannosta :-) huomaa noista linnuista, ei ollut oikein vielä lintujen teko tuolloin hallussa. 

Järven pinta ei ihan kuvasta tuota taivasta, mutta kukapa tietää vaikka tässä on joku hyvin syvä ja sininen järvi, joka säilyttää sinensä vaikka taivas olisi vaaleakin.  

Ja sama kuin edellisessä eli vesi ei kuvasta taivasta, mutta taiteilijan näkemys on nyt tämä :-)   

Alareunassa tahtoo vähän punaiset "kanervat" ja muut kasvit sekoittua veden kanssa.

Taivas on aika myrskyisen oloinen. Aurinko taitaa kuitenkin jostain suunnasta paistaa kun niitty on niin heleän vihreä :-) 

Noihin taivaiden tekemisiin jää koukkuun. Tulee välillä semmoinen olo että kun vaan voisi tehdä taivaita. No miksipä ei voisi, tietenkin, toisaalta ne voisi olla pitemmän päälle aika tylsiä.